PERUSTIEDOT
Luin Eija Kämäräisen ja Tarja Virtasen suomentaman version Arthur
Cotterellin tietokirjasta Maailman myytit ja tarut. Kirja julkaistiin vuonna
1995 ja käsittelee nimensä mukaan myyttejä ja taruja kaikkialta maailmasta.
Teoksessa on erilliset kappaleet eri maantieteellisille alueille ja lopussa
isompi kappale, jossa on tarkempaa tietoa yksittäisistä jumalhahmoista ja
myyttisistä sankareista.
ULKOASU
Kirjan kannessa on kuva demoninaamiosta, joka on
todennäköisesti peräisin kauko-idästä. Kansikuva tuo selkeästi esille, että
teoksessa käsitellään mytologiaa. Teoksessa on paljon kuvia paikoista,
seinämaalauksista ja esineistä, sekä piirustuksia olennoista ja jumalista.
Tekstissä on myös laatikoitu tärkeitä termejä keltaisiin ja
tapahtumajärjestyksiä sinisiin laatikoihin.
RAKENNE
Kirjan alkupuolella on 18 muutaman aukeaman mittaista
kappaletta, joista jokainen selittää tietyn alueen myyttien perusteet. Noin
puolenvälin jälkeen alkavat isommat kappaleet, jotka toimivat hakemistona.
Näiden myöhempien kappaleiden kautta saa syventävää tietoa liittyen myytteihin.
Huomasin myös kappaleiden olevan järjestelty siten, että alkupuolella on
lähempänä Välimerta olevat alueet, kuten Kreikka ja Egypti ja lopussa kauemmat
alueet, kuten Etelä-Amerikka ja Kiina. Tämä on ymmärrettävää, sillä
varhaisimmat korkeakulttuurit kehittyivät Välimeren lähettyvillä.
TIETOAINES
Teoksesta saa tietoa Egyptin, Mesopotamian, Iranin,
Kanaanmaan, Kreikan, Rooman, kelttiläisen ja kristityn Euoopan,
Pohjois-Euroopan, Intian, Kiinan, Japanin, Kaakkois-Aasian, Pohjois-, Keski- ja
Etelä-Amerikan, Afrikan, Australian sekä Oseanian Tarustoista ja myyttisistä
hahmoista. Tähän alueeseen sisältyy koko maailma vaihtelevalla tarkkuudella.
Minulle ennestään tuttuja olivat vain Egyptin, Kreikan, Rooman,
Pohjois-Euroopan, kristillisen Euroopan ja joidenkin Aasian maiden myytit.
Teoksen lukeminen ylipäätään avarsi näkemystäni maailman lukuisista
uskomuksista ja paikkasi reikiä jo olevassa tiedossani. Teos toi esille myös
jonkin verran alueiden historiaa, johon en ennestään ollut yhtä perehtynyt.
KIRJOITTAJA
Tämän tietokirjan kirjoittajasta Arthur Cotterellista ei
löydy teoksen kansien välistä lähestulkoon yhtään tietoa. Nettiä tutkittuani
sain selville Cotterellin olevan Lontoon Kinstonin yliopiston entinen rehtori.
Hän vaikuttaa selkeästikin perehtyneen asiaan, sillä hän on julkaissut yli 30
teosta, joiden aiheena on ollut yleensä yhden tietyn kulttuurin tarusto.
Teoksessaan Cotterell tarkastelee kulttuureita puolueettomasta faktoihin
pohjautuvasta näkökulmasta ja vaikka joukossa on myös kristillisiä myyttejä,
niitäkin hän kohtelee yhtä arvokkaina kuin muitakin myyttejä.
LUOTETTAVUUS
Teoksen lopussa mainitaan useita muita teoksia, jotka
käsittääkseni ovat toimineet lähteinä. Jokaista kirjassa käsiteltyä kohdetta
varten on viidestä kymmeneen kirjaa, jotka ovat useilta eri kirjoittajilta.
Lähteiden valtavan määrän pohjalta oletan Cotterellin verranneen tietoja
keskenään erityisen paljon, joten oletan hänen teoksensa olevan luotettava. En
ole huomannut lukiessani lähes yhtään mitään mielipiteelle vaikuttavaa, sillä
teos on erittäin faktapohjainen. En varsinaisesti epäile teoksen sisältämän
tiedon olevan vanhentunutta, sillä mielestäni myytit eivät varsinaisesti voi
vanhentua. Uskon kuitenkin, että viimeisten 30 vuoden aikana on tehty löytöjä,
jotka ovat muuttaneet käsitystämme jostain muinaiskansasta. Mielestäni teoksen luotettavuuden
suurin heikkous on varmaan sen lähes 30 vuoden ikä. Pahimmillaan tieto on
varmaan vain hieman vanhentunutta.
ARVOT JA KIELI
Teoksessa ei varsinaisesti pidetä mitään asiaa hyvänä tai
pahana, vaan kirjoittaja keskittyy kertomaan ja opettamaan myyttien ihmeitä ja myytteihin
uskovien suhdetta ympäröivään maailmaan. Edes Etelä-Amerikan atsteekkien
veriuhreja tai uuteen maahan tulleita eurooppalaisia ei tuomita tai
demonisoida, asia esitetään vain niin kuin se oli. Tätä tasa-arvoista kohtelua
auttaa huomattavasti erittäin neutraali ja selkeä kieli, jota kirjassa
käytetään. Tekstissä on tietenkin silti lukuisia erikoisia termejä, joita
saattaa joutua tarkastamaan teoksen loppupuolen hakemistosta.
LOPETUS
Mielestäni kirjan kohderyhmään kuuluvat kaikki
vähintään kouluikäiset, sillä jotkin myytit (varsinkin Etelä-Amerikkalaiset)
saattaisivat olla liian pelottavia sitä nuoremmille. Suosittelen tätä kirjaa
lämpimästi kenelle tahansa, joka on kiinnostunut myyteistä ja niitä
ympäröivästä kulttuurista.
Mukana olisi voinut olla havainnollistavia esimerkkejä kielestä ja esitystavasta. Luotettavuutta pohdit hyvin.
VastaaPoista