Tietokirjaesittely teoksesta "Maailman myytit ja tarut"

PERUSTIEDOT

Luin Eija Kämäräisen ja Tarja Virtasen suomentaman version Arthur Cotterellin tietokirjasta Maailman myytit ja tarut. Kirja julkaistiin vuonna 1995 ja käsittelee nimensä mukaan myyttejä ja taruja kaikkialta maailmasta. Teoksessa on erilliset kappaleet eri maantieteellisille alueille ja lopussa isompi kappale, jossa on tarkempaa tietoa yksittäisistä jumalhahmoista ja myyttisistä sankareista.

ULKOASU

Kirjan kannessa on kuva demoninaamiosta, joka on todennäköisesti peräisin kauko-idästä. Kansikuva tuo selkeästi esille, että teoksessa käsitellään mytologiaa. Teoksessa on paljon kuvia paikoista, seinämaalauksista ja esineistä, sekä piirustuksia olennoista ja jumalista. Tekstissä on myös laatikoitu tärkeitä termejä keltaisiin ja tapahtumajärjestyksiä sinisiin laatikoihin.

RAKENNE

Kirjan alkupuolella on 18 muutaman aukeaman mittaista kappaletta, joista jokainen selittää tietyn alueen myyttien perusteet. Noin puolenvälin jälkeen alkavat isommat kappaleet, jotka toimivat hakemistona. Näiden myöhempien kappaleiden kautta saa syventävää tietoa liittyen myytteihin. Huomasin myös kappaleiden olevan järjestelty siten, että alkupuolella on lähempänä Välimerta olevat alueet, kuten Kreikka ja Egypti ja lopussa kauemmat alueet, kuten Etelä-Amerikka ja Kiina. Tämä on ymmärrettävää, sillä varhaisimmat korkeakulttuurit kehittyivät Välimeren lähettyvillä.

TIETOAINES

Teoksesta saa tietoa Egyptin, Mesopotamian, Iranin, Kanaanmaan, Kreikan, Rooman, kelttiläisen ja kristityn Euoopan, Pohjois-Euroopan, Intian, Kiinan, Japanin, Kaakkois-Aasian, Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikan, Afrikan, Australian sekä Oseanian Tarustoista ja myyttisistä hahmoista. Tähän alueeseen sisältyy koko maailma vaihtelevalla tarkkuudella. Minulle ennestään tuttuja olivat vain Egyptin, Kreikan, Rooman, Pohjois-Euroopan, kristillisen Euroopan ja joidenkin Aasian maiden myytit. Teoksen lukeminen ylipäätään avarsi näkemystäni maailman lukuisista uskomuksista ja paikkasi reikiä jo olevassa tiedossani. Teos toi esille myös jonkin verran alueiden historiaa, johon en ennestään ollut yhtä perehtynyt.

KIRJOITTAJA

Tämän tietokirjan kirjoittajasta Arthur Cotterellista ei löydy teoksen kansien välistä lähestulkoon yhtään tietoa. Nettiä tutkittuani sain selville Cotterellin olevan Lontoon Kinstonin yliopiston entinen rehtori. Hän vaikuttaa selkeästikin perehtyneen asiaan, sillä hän on julkaissut yli 30 teosta, joiden aiheena on ollut yleensä yhden tietyn kulttuurin tarusto. Teoksessaan Cotterell tarkastelee kulttuureita puolueettomasta faktoihin pohjautuvasta näkökulmasta ja vaikka joukossa on myös kristillisiä myyttejä, niitäkin hän kohtelee yhtä arvokkaina kuin muitakin myyttejä.

LUOTETTAVUUS

Teoksen lopussa mainitaan useita muita teoksia, jotka käsittääkseni ovat toimineet lähteinä. Jokaista kirjassa käsiteltyä kohdetta varten on viidestä kymmeneen kirjaa, jotka ovat useilta eri kirjoittajilta. Lähteiden valtavan määrän pohjalta oletan Cotterellin verranneen tietoja keskenään erityisen paljon, joten oletan hänen teoksensa olevan luotettava. En ole huomannut lukiessani lähes yhtään mitään mielipiteelle vaikuttavaa, sillä teos on erittäin faktapohjainen. En varsinaisesti epäile teoksen sisältämän tiedon olevan vanhentunutta, sillä mielestäni myytit eivät varsinaisesti voi vanhentua. Uskon kuitenkin, että viimeisten 30 vuoden aikana on tehty löytöjä, jotka ovat muuttaneet käsitystämme jostain muinaiskansasta. Mielestäni teoksen luotettavuuden suurin heikkous on varmaan sen lähes 30 vuoden ikä. Pahimmillaan tieto on varmaan vain hieman vanhentunutta.

ARVOT JA KIELI

Teoksessa ei varsinaisesti pidetä mitään asiaa hyvänä tai pahana, vaan kirjoittaja keskittyy kertomaan ja opettamaan myyttien ihmeitä ja myytteihin uskovien suhdetta ympäröivään maailmaan. Edes Etelä-Amerikan atsteekkien veriuhreja tai uuteen maahan tulleita eurooppalaisia ei tuomita tai demonisoida, asia esitetään vain niin kuin se oli. Tätä tasa-arvoista kohtelua auttaa huomattavasti erittäin neutraali ja selkeä kieli, jota kirjassa käytetään. Tekstissä on tietenkin silti lukuisia erikoisia termejä, joita saattaa joutua tarkastamaan teoksen loppupuolen hakemistosta.

LOPETUS

Mielestäni kirjan kohderyhmään kuuluvat kaikki vähintään kouluikäiset, sillä jotkin myytit (varsinkin Etelä-Amerikkalaiset) saattaisivat olla liian pelottavia sitä nuoremmille. Suosittelen tätä kirjaa lämpimästi kenelle tahansa, joka on kiinnostunut myyteistä ja niitä ympäröivästä kulttuurista.